Pressrelease Banner Oromo

Jaal Jaarraa Duuti Nusaamtuus Yaadni Isaa Abadiif Nu Waliin Jiraata.

Ergaa guyyaa itti dhaammata jaal Jarraa Abba Gadaa irratti dhihaate.

Koree Qindeeysituu Ayyaana Itti Dhaammata Jaal Jaarraa Abbaa Gadaatiif, AbdulJelil Abdella

 

Bitooteysa 9, 2013, Minneapolis, Minnesota

  

Obboleeyyan Keenya; Abbootii teenya; Ilmaan keenya;

Hundi keeysanuu baga nagayaan dhuftan. Assalaamu Aleykum.

Guyyaa ar'aa wanni asitti walitti nu fide, du'a jaala keenya, wahila keenya, obboleeysa keenya Jaarraa Abbaa Gadaati.

Aniis wanniniin godhu, bu'aa bahii jaal Jaarraan keeysa dabre gabaabsee isinii wajjin qooddachuudha.

 

 Jaal Jaarraan seenaa boonsituu dheertuu qaba. Namni tokko yeroo gabaabduu tana keeysatti irraa dubbatee fixuu hindendayu.   Kanaafuu, bakka garii kan tuqamuu qabdu qofaan isiniif keeysa baha.  Bakki gaggabaaduun tuni gariin yaadannoo inni harka isaatiin barreeyse yoo taatu, gariin ammoo taniin ifiif qaamaan keeysa ture tahuudhaan isiniif mirkaneeysa. Barruu yaadanno tani jaal Jaarraan harka isaatiin barreeyse keeysatti akkana ja’a:

 

“Ani abbaa Kiyya, Haaji Ibraam Haamid fii haadha tiyya aaddee Moomina Eybootirraa, Konnyaa Gaara Mullataa, baddaa Kufaa Callee, naannoo Watar, araddaa waldaya Raammis, ganda Mudiir Gooroo-ttin bara 1939 tti dhaladhe.  Eega Amaarri Calanqotti Oromoo cabsee, Nafxanyoota bakka bakka qubachiisee, sirna Malkanyaa hujirra oolchuuf taffaaffi jalqabe, akaakoon kiyya Hamid Ibroo Shaxaa warra lola Calanqoorraa lolchisiisummaan qooda fudhatee fi Oromo Harar biratti akkaan dhagayama qabu turee, sirna Amaaraa irratti finciluudhaani beekkama.  Akaakoon kiyya nama capha calanqoo booda diddaa sirna Malknayaarratti soossooha kaase ture. Sossooha san milkeeysuuf Jabuuti dhaqee Afar qunnamee, biyya keeysattiis matoota Afarii fi matoolii Oromoo Carcar, Alii Gurraa faa qunnamee mariihatee ture. Bifa kanaan Shaggar dhaqee Oromoo achiitiis qunnamuuf osoo gootota Oromoo kanneen biraatiin marihachaa jiruu diinni irratti dhaqqabe.  Kana duuba; Raas Makonnun Qullubbitti haala biyya marihachuuf yaada ja’uun ifitti yaamee achitti nyaata keeysatti summii nyaachise. Akkasitti gaa, matootiin Oromoo kanneen isaa waliin turan fuudhanii osoo yaa'anuu lubbuun karatti keeysaa baatee Maayaa Guddotti awwaalame.“  

 

Jaal Jaarraan seenaa akkanaa tan dhumii hinqabne dhagayaati guddate.  Lola Calanqotti tahe, gaafa san shira dalagame, illima diini Oromoof lafa kaaye tan lakkooysa hinqabne arkee, baree daran beekkoomsaan if cimsaa dhufe. Loala san milkeeyfachuuf diinni Oromoo addaan qoodee kaan kaanirratti duulchisee Oromoo akka cabse hubatee ture. Capha Calanqoo booda maalummaa sirna malkanyaa, zulmifii eeqqoo fokkoftuu bineensummaa sirna sanii warra isa dura turerraa baratchaa dhufee, itti ababee guddate.  Sirni malkanyaa sirna ilmi nama akka beeyladaatti gad aantummaan keeysa jiraatuu ture.  Sirna malkanyaa keeysatti, namni Oromoo, jaarsaafii jaartiin ilmoo ifii manatti dhiisanii, jaarsi geeshee ciree, hidhee, baadhatee, farshoon mana nafxanyaatirraa akka hin hanqanne mirkaneeysa.  Niitiin Oromoo ammoo midhaan tumtee, kurkitee, qooshaa daaktee duuydarratti baadhattee amna dheeraa biyyaa-biyya deemtee maatii malkanyaa tajaajiluun hiree jireenya Oromoo tahee ture. Geejjiba malkanyichaa tiysanii, okaya nyaachisanii gabbisuuniifii faltii jalaa qulqulleeysuun dirqama Oromooti.  Dibootaafii tumaaleyyii gabbisanii malkanyootaan gabbaruun dirqama gaafasiiti. Badii xixiqqoof jecha Oromoon mooraa geengee firinciltuu keeysatti hidhamee dhiitamaa bulee namni du’e lakkaawamee hin dhumu.  Sirna akkanaa keeysetti Oromoon gabrummaaf ramadamee nafxanyoonni sadoo fii badhaadhinaan jiraachuun, Oromoon akkuma beeyladaa biraatti qabeenya Malkanyaa turuu gaafa hubaterraa jalqabee, Jaarraan sirna gadigalummaa kana fonqolchuun hojii dhaloota haaraya gaafa sanii tahuu warra if amansiisan keeysaa tokkofii kan hangafaa ture.

 

Gaafa Xaaliyaan Nafxanyoonni naannoo Hararii fi Gaara Mullataa keeysa turan, irra hedduun bakka itti shaffatan nannoo inni itti dhalate, naannoo tarsimoo qabdu, naannoo Raammisi ture.  Nafxanyoonni Xaaliyaanirratti shaffatan kuni qawwee hidhatanii waani tureef, Oromoo meeshaa lolaa hinqabne tan naannoo Raamis qubaturratti miidhaa gurguddaa fidanii turan.  Nafxanyoonni kuni Oromoo akka qabeenya ifiitti waani laalaniif kani Xaaliyaan mootummaarraa fonqolchee ifiifuu dheefarra jirani qawweefii uleedhaan Oromoo aloolaa turan. Qabeenya Oromoo saamuun, beeyladaa Oromoo akka ifiif fedhanitti yeroo jaalatanitti qalatanii nyaachuun, dubartii Oromoo reebuun, dargaggeeyyii Oromoo akka geejjibatti fe’achuun Oromotti jireenya hadheeysee ture.  Jaal Jaarraan  zulmii Shiftoonni Nafxanyaa naannoo sanitti hojjatan takka-takkaani dhagayaa guddate.  Beekkomsa akkanaa kan xalayaarraa dubbise osoo hin tahin, kan Oromoo imimmaan dhangalaasaa himaturraa barate waliini barnootaaf magaalaa Harar dhaqe.  Hararitti naannoo mana heera, manneen hidhaatiifii lafa bulchiinsaa hunda keeysaas wanni jiraa sirna guntummaa Habashaa tahuu akaakkate.  Gabrummaan iddoonfamtee bakki irraa taligamtu magaalaa akka Harar faa tahuun ifatti galeef.  Cunqursaan, saaminsi, ajjeechaan, hidhaan, sadafa qawweetiin halkanii guyyaa tumamuun, beekaa fii aalimni Oromo slphifamuun, arrabaafii araraafamni hundi bakki jiddugalummaadhaan irraa burqu inumaa magaaloota akka Hararfaa tahuudha barate.  Magaalaa tanaan olittillee sirni malkanya Shaggarirraa waltajjii kan qabu tahuudhaafii sirni gabrummaa akkanaa kuniis guntummaa sirna Habashaa kan biyya Oromoorra bargaafate tahuu addeeyfachuun achirraahi. Hararitti gocha gabroomfaatootaa kani duraan manguddorraa dhagayuu ture takka-takkaan fakkattuulee isanii wajjiin ijaan arkuf hiree arkate.  Siyaasaa sirna (systematically) saaminsaa, cunqursaa fi hacuuccaa tani mootummaan Habashaa jiddugala biyyattiirraa gaggeysituus achirraa barate.  Miidhaafii ararafamni hundi kan Raamis qofaaf hiree tahe osoo hin tahin, inumaa kan magaalaa harar qofallee osii hin tahin kan lafa Oromoo hundaa akka tahe achirraa gadi hiikkate.  Duraanillee waan darashaan ja’u dhaggeeyfachaatuma ture. Achiin booda waani darashaan ja'u, wanni manguddoon ittiin gumgumtu hundi qaamaa qalbiidhaan galeef.  Tanneen jiruu isaa guutuu isa keeysaa hinhaqamin tan akka asiin gadiiti: 

 

“Amaaraatu gubbaa dhufee uffata waahinqabanii qoola xiqaa rifeensaa,   

nuti qawwee hin qabnu yoo nurraa gale – galee, yokaan dhiira teenya buunee afaan bineensaa” 

“Abookaroon ganda isaati, Gondar miraasa isaati,  

nu kufnee lafa geenyee dhiira teenya ol qabaan gama isaati” 

 

Tana keeysa akkaataa Oromoon keeysa jirtuus, gadi aantummaa, gadi galummaafii eenymmaa ifiitiin kan qaanfatu tahuudha arge.  Haala soda fii ifitti qaanfachuu kan Oromoo keeysaa calaqqisu Hararitti xinxalee yo laalu, Oromoo afaan ifii  dubbachuu sodaatu yokii qaanfatu argee, hedduu irraa dhibame.

Garuu irraa dhibamee cal'isuu mannaa dargaggeeyyii Oromoo walitti qabee marihatee, afaan Oromoo tiyaatira, diraamaa, wallee fii walaloodhaan olkaasuurratti waliif galanii, gaafa iidaa faa mana sinimaa Hararitti agarsiisa ummata gammachiise geggeeysan. Soossohinsi barattoota Oromoo kunii bara 1962 tti ture.  “Soossohinsa kana keeysa Mohammed Hassan faan ni jiraa mee dhaqaa gaafadhaa.”

Bara 1964tti qonnaa si’anaa jalqabuuf qalaada afur bitatee, traakatara garii bitatee, garii kireeyfatee Asabootitti gale. Asabootitti Aadaa Oomoo, heera, seeraa fi sirna Raabaa Doorii kani Oromoon durattii itti walbulchitu bal'inaan manguddoo warra isa duraa jiraattoota achiirraa barate. Nannoon Asaboot wanni beekkamtuun lola diinnan gara garaa ifirraa ittisuudhaani.  Naannoo Asabootitti, yeroo garii Affariitu Oromotti duula, yeroo biraa Iissaatu Oromotti duula ture. Hoggayyu dargaggeeyyiin Oromoon Asabat sassaabatee jiraata ture.   Lola keeysatti, qooda dargaggeeyyii, shamarranii, dubartiifii manguddoo hamma tokko barachuun achirraahi.  Hunda caalaa namni Jaarraan fakkii irraa fudhate nama maqaan isaa Habiib Daalachaa (Habiib Assaboot) ja’amu kan naannoo Odaa Jigaati.

Gaafa san Nafxanyoonni lafa naannoo Asaboot Qalaadaa fi Gultiitti maqaa moggasanii lafa hiratanii, lakkuma laftu Asaboota Nafxanyootaaf hiramtee dhumtuun suuta-suutaan hamma Odaa Jigaa gayan.  Qubsumti Haamid Daalachaa Oda Jigaati.  Amma gaa, nafxanyoonni lafa Odaa Jigaatiis saamuu jalqaban.  Haala kana diddaadha Habiib ka'ee, Nafxanyoota kana keeysaa tokko isaa kophaa deemu arkatee, jirmaan dhawee qawwee Dimotfoor tokko harakaa laqaaqqate.

Achiin boodas Habiib ilma Bulchaa naannoo sanii rasaasaan dhawee qawwee lammadaa arkate. Haala kanarraa, nafxanyoonni baaraganii, Goojjaamirraa nama biiflee (Tokkaashii) yaammatanii Habiib alooluu jalqaban.  Habiibis bosona gala ture.  Garuu, yeroo garii ganda naannoo san jiru dhaqeeti nyaata irraa fudhachaa ture. Gaara Keeysatti joollee beeyladaa tiysitullee arkee waliin taphachaatuma ture.  Diinni yo dhufe ganda dararuuf akka jiraatuu waani hubateef, warra nyaata kennuf fii joollee loon tiysitu hundaan, “yo Amaarri na barbaada dhufe, Aabbo Habiib bakka akanaati jira ja’aa, bakkaan ani jirutti as qaceelchaa ja’aan.” Ummanni gandaatii fii joolleen loon tiysituus qaceelfama Habiib fudhatanii gaafa Amaarri dhufe lafa Habiib jiru agarsiisaa turan.  Nafxanyoonni garuu bakka Habiib jiru tanarraa fagaachuudha filatan ture. Kana; gaafa Gojjamirraa namicha biiflee baanan san fidatan, gara Habiib jirutti laga keeysa gadi qaceelchan. Habiib namicha biiflee kanaas laga keeysaa baala sossoosee, dhagaalee gubbaarraa fonqolchee gadi bororsee, guutumattuu laga keeysa taphachiisee, boodarratti duubaan dhufee gateetirra ejjetee, galaafatee qawwee sadaffaa harkaa boojihate.  Dhumarratti Habiib taRabbiitiini du'e.  Hojii Habiib tanarraa wanni Jaarraan baratees, "yo namni tokkichi Habiib tana hunda godhe, laata naamni 100 kan akka isaa yo baratee, jaaramee hidhate, sirna gabrummaa kana girgireeysee, shoorarkeeysuufii, booda inumaa fonqolchuun ni danyamaa mitii” jechuudha ture

 Ummataan walfudhachuun Jaarraatiis baruma 1964tti ture. Barri dheengaddaa (1963) oomishni midhaanii hin tollee, midhaan qaalii ture.  barana (1964) garuu oomishni tolee quufa ture; midhaan heddu rakishe.  Jaal Jaarraan rakishummaa midhaanii argee ummata keeysa deemee, “waan isin barbaachisu malee midhaan keeysaan if duraa hin gurgurinaa” jechuu gara hogganoota Oromoo kan naannoo Asabootiin ummata barsiise.  Dhugumaa, yeroo gabaabaa booda, midhaan qaalawee, ummanni naannoo sanii gatii guddaan midhaan isaanii gurguratan.  Gorsi Jaarraa qalbii ummataa waani fudhateef, manguddoon biyyaa itti dhayxee Amaaraafuu xalayaa durbaa nuun ja’anii inuma darbinaa, amma ammoo siifi darbuu barbaanna ja’anii akka paarlamaa seenuuf  gaafatan. Taraa duraa paarlamaa seenullee dhiisullee waan faaydaa hin qabne tahuu itti himee didee ture.  Garuu boodarratti, fedhii manguddoo fudhatee sakattaafii olola barbaachisu geggeeysuu jalqabe.  Gaafa xalayaa filannoo darbuun geeye garuu, waajiraatoonni mootummaa mana hidhaatti isa darban.  Yaadni Habashootaa naannoo sanitti tigrichi tokko akka filamu karaa tolchuudha ture. Tahullee, ummanni akkuma waan Jaarraan hinhidhaminii, akkuma waani bilisa tahee  jirutti isa heerraganii xalayaa filannoo harka guddaa darbaniif.  Harki guddaan isaaf darbamuus, akka filameetti namni maqaan labsame Tigricha jarri Habashaa durumaanuu fedhan sani ture. Eega filannoon dabarte booda waasiidhaan gadi lakkisanillee, maqaa “Kubur Nakkaa”dhaan lammada yakkuuf (wanjaluuf) akka deeman hubatee,” haa na irranfatanii”  je’ee Asabootirraa gara Mi'eeysoo duraa godaane.

 Mi’eeysotti namittii takka tan “jaarsa keetiitu shiftaa dhoyse” ja'anii jaarsa isii duraa hidhan, tan boochutti dhufe.   “Aaddee maal taate?” jennaan, jaarsa kiyya gandaa fuudhanii hidhanii, amma hoggaan laaluuf boolisa dhaqu,”jaarsi kee if fanniseeti du’e” naan ja’an jatteen.  Maqaa jaarsa isii irraa fuudhtee pooliis xaabiyaa dhaqe. Poolis xaabiyarraa wanni hubate, jaarsa isii Jamaal Sheekaa shiftaa nyaachfta jachuun hidhanii halkan hidhamtoota kaan biraa fuudhanii, osoo tumanuu harkatti du’uu hubate. Haala kana arkeeti poolisa Awaajjaa Erar dhaqee shaamballii ajajaa poolisa Mi’eeysoo kasasee, xalayaa “maazajaa” (naaf haa dhihaatu jattu) shaambalticha ajajaa poolisiitti fide.  Xalayaa fuudhee shaambaltichatti geeysinaan, deebisaan Shaambaltichaaa “Aante Gaallaa Aasalachahaalhu” tan jettu ture.  Jaarraaniis, asirratti abdii osoo hinkutatin, Harar dhaqee, xalayaa biraa tan “Tagaffoo Yiqrab” (angoon irraa galafamee haa naaf dhihaatu)  jettu shambaltichatti fide.  Deebisaan Shaabmbalitichaa ammallee Aasalachahaallahu ture. Yeroo tana abdii kutatee, namittii bira dhaqee haala kana namittitti himee sabbarsiisee, ka'ee gara Ciroo qaceele.

 Hoggaa Ciro dhaquu “Sheeytichi naannoo sanitti akkaan beekkame ka darasaa 200 ol barsiisu, ka Sheek Muussaa Ciroo ja’amu darasaa 11 wajji Galamsotti hidhanii baatii sadii gaye” jechu dhagaye.  Isa kana baasuudhaaf Cirotti deebi'e.  Sheektichi kuni maallaqa birrii 4500 waani harka qabuufi hidhame. Ja’an  Galamso dhaqee waassiidhaan hiikuu gaafatullee hayyama hin arganne ture. Yeroo tana Cirotti deebi’ee  Dajjaazmaach Ahmad Alii Xaseetti dhaqee, isaa wajji bulchaa Awraajjaatti dhaqanii xalayaa "badii isaa ibsaatii gama keenya dabarsa" jettu fuudhee Galamsotti itti deebi'ee, adeemsa saniin sheektichi gadi lakkifame. 

Sheektichi kuni nama tokkicha amanamaa qabsoo qawwee waliin jalqaban tahuu dandaya.  Sheekticha kanaa wajjin qabsoo qawwee godhuurratti waltahanii namoota haga tokkoo wajjin shiftoota gara Diida'aa jiran dhagayanii itti dhaqan. Garuu shiftoonni san “maalaa ya’anii” saaminsaafii ajjeechaa malee kaayoo takkallee hinqaban ture. Kanaafuu, ifirra gara-galanii Micata dhaqan.  Achitti warra Baalee dhufee deeyamaa - dhadhaa gurguratu, kani Habashaan mana hidhaatti guurte dhagayee, mala dhawee hidhaarraa baasuuf poolis xaabiyaa dhaqe.  Akka ayyaanaa tahee jara hidhame kanaaf afaanumaan falmee mana hidhaatirraa baasaniif.  Warra hidhaarraa bahan kanarra lola Baalee odeeyfata. Oduu lolaa isaanirraa dhageenyaan sheekitacharraa nama karaa agarsiisu nama lama fudhatee, isaan sadeen waliin qarqara Waabeerraan gara Baalee qaceelan.  Yeroo tanatti Jaarraan, haala qabsoo olloota keenyaa, kan falasxiiniifii kan Aljeeriyaa, kanneen biraa, akkasummattillee qabeenya biyti teenya qabdu, bosonaafii daggala isiillee dabalatee, bal'inaan if barsiisee ture.  Baale keeysatti Oromoota hidhatanii sossoohan kanneen akka Hussein Bunee Dararaa, Adam Jiloo, Waaqoo Guutuu, Mahmoud Rubee… faadhaan walqunnamee lola qawwee kani isaan sirna Habashaarrtti geggeeysanirratti qooda fudhate. Booda inuma loltoota Baalee waliin Soomaliyaa dhaqee meeshaafii Kaameraa faadhaan qophaawee lammada Baaletti deebiee jeynummadhaan lolarraa qooda fudhachuu  qofa osoo hin tahin, qabsoo Baalee san qabatamaan addunyaa barsiisuu ifirratti fudhate.  Hojii ifirratti fudhate kanaas soda malee dalagaarra oolchee jira.

 Soomaliyatti Oromoota achi jiran waliin if jaaran.  Yeroo Jaarraan Soomaliyaa seenu namoonni isa dura turan, nama maqaa Mohammed Yousf ja'amu jalatti, jaarmaya maqaan “Soomalee Dhihaa” ja’u fudhatanii turan.  Ajandaan Mohammed Yousuf ajandaa Oromoorraa adda ture.  Haala san jijjiiruurratti Jaarraan tarkaanfii Oromoota achi turan amansiifachuutiifii, tan Mohamm Yousu kop[hxoomsuu hojjatee ture.  Jaarmaya maqaan Soomalee Galbeed kana akka agoobaraatti dhunfachuun waani isaan barbaachiseef, nama ifiif amanan, hayyuu, qabsaawaa nama, jeynicha Mohammed Omer Ahmed ja’mu filatan.  Akkasitti jaarmaya maqaan Somalee Galbed kana Oromoonni dhunfatan.   Lafa jalatti akka mootummaan Soomalee hin hubannetti garuu Oromummaan waldammaqsaa turan.  Waldammaqsuun isaanii haga Soomaaliyaa keessa jiran maqaa Soomalee Galbed mootummatti himanii lafa jala Adda Bilisummaa Oromoo jaarrachuudha ture. Akkasitti Soomaliyatti Afraasa 12, bara 1969 tti, Sabboontoonni Oromoo gameeyyiin kanneen magaalaa Maqdishoo jiraatan kuni walitti dhufanii, jaarmaya maqaan Adda Bilisummaa Oromoo (ABO) ja'u moggaafatan.  Jaarmyni kuni Dura Taa'aa nama biyya sanitti beekkame, kan qabeenya guddaa qabu, Mohammed Umar Qaadii godhate.  Barreeysaan jaarmaya Sanii Husseen Suraati.  Jaarraan Mataa Waraanaati.  Bakki walgahii gaafasii, magaalaa maqdishoo, garaaja Abdullahi Lungoo keessatti.  Yeroo tana Soomaleen akka duraatti qabsoo qawwee Baalee gargaaruu waani dhaabdeef,  hamileen Oromoo caphuu agarraan gargaarsa barbaadufi biyya alaa, Adan dhaqan.

 

Maqdishoo keeysatti namoota gariitiif yo qooda kennu akkana ja'a. "Manguddoon Oromoo beekkamoon akka Mohammed Umar Ahmed fi Abdullaahii Luungoo, Mohammed Adam, sheekkootiin Misrarraa achi dhufanii fi kan birootiis hedduudha turan.  keeysaafuu Abdllaahii Lungoo namni ja’amuu, Oromoota biyyaa dhufanii fi kan biyyoota alaatii dhufaniis isumatti qaceeluu waan turaniif,  hifata malee simatee, ifitti fuudhuudhaan akka gaaritti hanga bakka itti godhu keysummachiisuu ture. Mohammmed Umar nama qabaataa truus bilisummaa fi qabsoodhaaf waan hamilee akkaan cimtuu qabaachu tureef biyya seenee qabsaawuuf if qabee, qabeenya isaarraa hanga ilmaaniif qoodu malee guututti qabsoo fi qabsaawotaan gargaaruu ture. Sheekkootiin Oromootiis waan dandayan hundaan akkasumatti qabsoo gargaaruu turan.” 

 Haaluma san keessatti Jaarraan Husseen Bunee tifi Generaal Waaqoo Guutuu faa waliin hiriiroo qabaachuu ture. Gara dhaabaatiin Adda bilisummaa Oromootiif namni alaabaa Moggaan Lamaan Diimtuu, Magarissaan Idduu, Handhurti isii Odaa, Walakkaan isii Aduu farsameeyse (design godhe) Mohammed Umar Ahmed (Qaadii). Namni walaloo itti baase, Shantam Shubbisaadha.

 Soomaliyaa keeysatti maqaa Adda Bilisummaa Oromoo himachuuun, maquma Oromootuu hdubbachuun dhoorkaadha ture. Yo ati Oromoo jette, nama hawaashii olii dhufe tahuu qabda. Soomaaliyaan lafa Baalee, Harar, Sidaamoofii Arsi  akka waani lafa isii taatetti lakkaawwatti.  Maqaa WSLF agoobara jalatti dhokatan godhatanii if gurmeeysuuniis kanumaafi.  Tahullee miseensoonni jaarmaya sanii Oromoo qofa hin turre.  Duraan hogganaalleen, Mohammed Yousuf nama biraati ture. Mohhamed Yousf angoorraa fonqolchanii, Mohammed Omar, sabboonaa Oromoo muuduuniis kanumaafi.  Jaarraan faan  maqaa keenya kan dhugaa gaafa ala baane yokii gaafa alarraa hidhannee biyya teenya ol seenne  if labsina ja'anii waliigaltee dhoysaatiin Adan dhaqan. Achitti Jaarraan nama 38 waliin lenjisa riphee loltummaa fudhate. Waraana leenjifame kana hidhachiisuuf ammoo qawwee Iraaqirraa argatan.  Boodarratti namoota 38 keeysaa nama 35 hogganee "Adanii baanee dooniidhaan qarqara bahara Soomaaleetti, bakka 'Buul’hari' ja’amtu 8/3/70 (March 8, 1970) tti buunee, osoo nu nam 36 taanee yaanuu waraana Soomaleetiin marfamne.  Akkasitti harka Soomaaletti kufnee mana hidhaa Maandheeraa tti bara shanii fi bultii 12 hidhamne.  Gaafa Adanii deemnu Elemoo Qilxuu achitti dhiifanne."  Haasawa ar’aa keeysatti ergarama mana hidhaatti irra geyerraa haasawuuf hin deemu. Mana hidhaa keeysatti addaachuu, daaruu dhukkubsachuu hamileen nama garii caccabxee waljibbansilleen uumamee “depressed” tahuun waanuma jiraati.  San hunda dandayatanii, gaafa hidhaarraa bahaniis qabsoo yaaduun waan ajaa’ibaati.  Jaarraan qabsoo qofaaf uumame nama jechisiisa. Nyaadhee, dhugee, fuudhee, mana horee … hin jenne.  Qabsotti nama yaamee Oromoo gurmeeysuuf carraaqa.  Gara biraatiin dargaggeeyyiin Oromoo kanneen Zamachaarra turan bara 1975 keessa Dargii baqatanii qabsotti ida’amuuf gara Adan dhaqanii turan.  Isaan kuniis, Gadaa gammadaa, Abboomaa Mitikkuu, Muhee Abdoo,  fii Zakariyaa faadha. Barattoonni biraa kan akka Abubakar Iissaa, Galaasaa Dilboo fii namni hedduun gara Soomaliyaa dhaqanii turan.  Adanitti jaarmayni Jaarraan faan maqaa Adda Bilisummaa Otromootiin moggasan Suuriyatti bara 1970tti walgahee maqaa EBINAG itti jijjiirratee ture.

 

Bara 1973 – 1974 miseensoonni jaarmaya EBINAG maqaarratti waldiddaa akka qaban mul’ata.  Tuutni tokko kan Elemoon hogganamu maqaan keenya Oromoo tahuu qaba ja’a. Tuutni kaan kan Hussein Suraan hogganamu ammoo maqaa EBNAG tu irra siyaasaaf tola ja’a.  Akka mul’atutti, waa’ee tooftaa malee, tuutni lamaanuu bilisummaa Oromoorratti akkuma tokko amanan.  Haala kanaan osoo jiranuu gara biyyaa deemanii, lolli maqaa Oromootiin Carcar, Xirrotti tahe.  Lola Xirroo sanirratti Elemo faan du’anii Hussen Suraa, boodarratti Bakar faan eega Adanitti deebi’an booda barattoonni Zamachaarraa dheeysan jahan olitti maqaan dhawame Adan dhaqan.  Akka achi dhufaniif namni hayyama mootummaarraa gaafte Bakar faadha.  Barattoonni kuniis eega Adan dhufan booda yaada lamaan Oromoofii kan EBINAG walitti araarsuuf tattaafataa turan. Boodarratti garuu gara Husseeyn kani cillaayfatan fakkaatan. Kanaaf Bakar faan barattoota kana if biraa deemsisan.  Yeroo arihaman Maqdishoo dhufan. Jaarraa Faadhaan wal arguun barattootaa, Gadaa Gamadaa fii Abboomaa faan Maqdishotti jechuudha.  Barattoonni kuni Jaarraa faadhaaf waldhabbii Yamanitti taate yo himan, akkasumattillee magaalaa Shaggaritti Gola Qabaachuu himaniif.  Jaarraaniis Golli san Shaggaruma jiraachuu irraa hubate.

 

Barattoonni kuniis “hogganni keenya Finfinne jiraa” ja'aniin. [Yeroo tana Jaarraan Mul’is wajjiin qaama tokkicha tahanii jiran. Jaallan lamaan akka nama tokkootti hojjatan. Jaarraan nama amansiisa.  Nama amane kana Mul’isiitu caasaadhaan jaara.  Haalli kuni eega biyya seenanillee itti fufa.  Biyya keessattillee Jaarraan ummata amansiisa.  Namni warra amane san waraana godhee caasaadhaan ajaja jala galchu Mul’isi.  Namni lamaan kuni waliini dhaaba bu’ureeysan.] Maqaalee namootaa akka Baaroo Tumsaa achitti dhagayanii Jaarraafii Mul’is gaafa biyya seenan, bara 1976tti gara magaalaa Shaggar qaceeluun odeeyfannoo jara Maqdishotti arkaniirratti irkataniiti. Eega Golti jiraatte waan haaraya hin jaarru jechuurrahi ture.   Akkasitti Jaarraan Baaroo faa qunnamuufii, achiin boodaas qabsoo qawwee jalqabuuf Mul'is Gadaa waliin karoorfatanii, (gara maadheelee barattoota Oromoo, kanneen gaafa Elemo faan biyya seenanirraa if jaaraniitiin) gara Shaggar tarkaanfatan. “Finfinnee dhaquu namni nu kakaase joollee Oromoo ka akka Aadamaa faadha.  Yeroo dhaynu mana Ahmed Bunaatti buune.  Leencoo  nutti dhufe.  Achii nu fuudhee mana tokko nu geeyse.  Achirratti Baaroo qunnamne yaada keenya itti himne.  Wanni nuuf deebise qabsoo qawwee  hin jalqabinaa; dursinee mee haala Mangistuu Haaylaaariyaam haa laallu nuun ja’e.”    Haala kana dhageenyaan Jaarraaniifii Mul'is Hararitti gadi deebi'anii qawwee barbaaddatanii qabsoo qawwee jalqaban. Gaafni san April 13/76 ture.

 

Baruma san namoonni duraan Maqdishotti Golti Finfinnee jirti ja'an saniis gara biyyaa ol deebi'an. Eega biyyatti galan xiqqoo dhaabbatanii, isaan keeysaa Gadaa Gammadaa Harar dhufee, Jaarraa fii Mul’isiin Kora goonaa koottaa, isiniis walgahii tanarratti argamaa ja’een.  Jaarraan faan garuu lakkii ani Finfinnee dhaqee, waan jiru hubadhee, achitti ol hin deebi'u je'een. Yeroo tana qawween lamaan jalqabaa barbaadamaa jirti; bakka jirtu funyaan itti dhaabbate; xiqqo malee qabsoon qawwee eegaluu isiiti. Achirraa jalqabee, Jaarraan fii Mul'is tahanii, namoonni dammaqan tokko tokkoon osoo ida'amanii Waraanni Bilisuummaa Oromoo suuta suutaan jaaramuu fii guddatuu jalqabe. Gara dhuma bara 1976tti gootoonni kuni guddatanii naannoo Gobeellee, Jimaa Beeroo, Dhagaa Gaachanaatiifii Muudana keeysa akka gaaritti sossoohuu jalqanii jiran.

 

Jalqaba 1977 naannoo kanarraa tarkaanfatanii, Gaara Mul'ataallee qaxxaamuranii, Muxi jalaan Raammis dhaqqabanii turan.  Ummanni Oromoo, lafa jalatti qabsoo bilisummaa simatee ture. Qaanqeen qabatte trauma takkatti nu harkaa baatee, ibidda bobayatti gara-galte.  Saniin booda, ummanni Oromoo kan dabballoota Waraana Bilisummaarraa Oromoorraa dammaqa arkate ifiifuu ka'ee nafxanyootarratti bobbahuu jalqabe. Sochiin ummataa bal’aa keessatti geggeeyfamaa turee babl’atee, Addi Bilisummaa Oromoo sochii ummataa tana dhunfatuu dadhabe.  Qabsoo fii sochiin ummataa humna teenya dura hurristee, guluftee nu harka baatee agarre.  Akka fedhii teenyaatiin silaa hicittiifii dhokatatti ummanni nu cinaa dhaabbatee, osoo saaxil if baasuu baatee barbaadna ture. Garuu akka feenu hin taane.  Mootummaan Habashaatiis haala kana hubatee namoota garii qaqqabuu, hidhuu, ajjeesuu, loltoota isaa baadiyyatti bobbaasee manneen gubuufii qabeenya saamuu jalqabe. Gara keenyaan ummanni keenya finciluun ija diinaa itti deebisee, diinaaf saaxilee, qabsoon teenya qancarti yaaddoo ja’u qabaachaa turre. Dhugaadha mootummaan jireenya keenya hubatte.  Qacaletti nu cabsuufillee murteeyfatte.  Kanaafuu tarkaanfii gara jabeenyaa ummata keenyarrti fudhatte.  Haa tahuu malee, tarkaanfiin mootummaa Habashaa qabsoo hanqisuu dadhabdee inumaa daran finiinsite.

 

Waraanni keenyaas lola xixiqqaa mootuimmaa Habashaa afanfaajjeeysu geeggeeysaa ture.  Poolis Xaabiyaa xixiqqoo dhaqanii poolisoota haadaan hudhanii qawwee laqaaquun babl'ataa dhufe.  Gara hidhannootiin waraanni keenya kanumarraa milkaawe. Gara biraatiin namoonni bebbeekkamoon nugargaaran garii hidhamuun garuu nuuf liqaimfamuu didde.  Kanaatuu “Geeshee hin dallaalinii, geeysee hin wallaalinii” magaalaa baddannoo fide. 

 Taraa tana marraa duraatiif lola guddaa godhuu keenya.  Lolli guddaan duraa magaalaa Baddannoo wayraruudha. Galiin wayrara kanaa namoota nurraa ( namoota jajjaboo ummata keeysaa) hidhaman hidhaarraa baasuu, meeshaa lolaa boojihuu, joollee dammaqa qabdu tan magaalaa keeysa jirtu ifitti ida’uufii hamilee Oromoo naannoo sanii olkaasuu ture. Galii lafaa qabnu hundattuu milkooyne. Baddannotti lolli guddaan injifannoo guddaa galmeeysullee, achiin booda waa xiqqo gara duubaa deebi’u mudanne.  Baatii sadihiif faana dhoyfachuun dirqi nutti taate.  Diinni mukaa citaa jala findigee nu barbaadaa ture.  Nutiis fagaannee lafa badii hinqabne, Anniyya keeysa bakka fagoo, Mayxinno waltajii godhanne.  Mayxinnotti jiidha dhabarraa daalachoomuun, soogiddaan malee akaawwii bishingaa daakkatanii jiraachuun waraana yo daadarkeeysu, baatii sadeen booda waraanni “akkanaa mannaa baddaa keeysa olyaanee if mul'ifna” je'ee osoo deemuu Ejersa Ruufaatiin ol baane. 

 Barri 1977 walakkaan yeroo dabru, waraanni Soomalee lafa Oromoo seenuu jalqabe. Nutiis saylii teenya lamaan tan hidhannoo qabduufii saylii sadaffaa tan hidhannoo malee haadaan nu waliin yaatu qabannee, if jaaraa, guddachaa, Waangayaa fii Manyoo if duubatti dhiifnee, Raammis qaxxaamurree, Eldhaayiifii Loolaha, Hoomachoofii Hilfata dabarree, Saqata keeysaan qaxxaamurre, Bookee jalaan Kurfaa Roqaatti lafa dhoyne.   Achitti halkaniifii guyyaa leenjisa waraanaa haarayoomfannee, saylii sadihitti wal ramadnee haarayaan bobbaa jalqabne.  Bobbaa tana keeysatti Jaarraan gara Asabootiin, Affar keeysaan xurree biyya alaa akka saaqu saylii takkaa waliin ramadame.  Sayliin lammaffaa, Bobbaasaadhaan hogganamtee, gara Jaajaa deemtee, waraana Soomalee kan aloollata ganda keeysa yaa'urraa qawwee hiikkachuu hojjatti.  Sayliin sadaffaa  Bookee keeysa maadheeyfattee, waltajjii Adda Bilisummaa Oromoo taatee siyaasaa, qunnamtii fii taligaa waliigalaa geggeeysiti. Xalayaan dhaabaa, Sagaleen Bosanaaachirraa baati.  Haala kanaan bobbaan cimtee, loltoota Ethiophiyaa kan lola Soomalee dheefa deemurraa meeshaa lolaa kan dhibbaan lakkaawamu guyya-guyyaan boojine.

 

Waraannii keenya kan hidhannoo guutuu qabu osoo guddatuu, irra jireeysa nama 751 gaye. Haala kana keeysatti, akka duraanitti jiraachuun waan hin malleef, caasaa lakkooysa kanaan walgittu jaaruufii, fuuldura dhaaba keenyaa taraaruuf, xurree siyaasaa qixxeeyfachuuf, korri Adda Bilisummaa Oromoo kan duraa Saaqatatti yaamame.  Xalayaan yaaminsa Koraa Jaal Jaarraa Abbaa Gadaatirraa bakka waraanni jiru, bakka miseensoonni gameeyyiin jiran hundatti ergamuun ji’a October bara 1977 keeysa ture.  Hojiin qophii  koraa yeroo guutuu (full time) namoota haga tokkotti kennamte.  Walgahiin Koraa dhuma December bara 1977 irraa haga jalqaba bara 1978tii taha.

 

Korri kuni Kora Saaqataa ja'ama. Kora Adda Bilisummaa Oromoo kan duraati.  Kora kanarratti caasaan teenya diriirtee, kaayoon bilisummaa Oromiyaa basaqqeeysatti raggaasifamte.  Kora kanaatu Ajaja Siyaasaa-Waraanaa (Politico-Military Command  [PMC]) tiifii Koree Iddoo Adda Bilisummaa Oromoo (OLF Central Committee) filate.

  Kora kanarratti Waraanni Bilisummaa Oromoo (WBO)n buttaleen akka jaaramu raggaasifame.  Kora Saaqataa kanarratti Dura Taa'aan Adda Bilisiummaa Oromoo, dura taa’aan PMC-Jaarraa Abba Gadaa, Itti Aanaan Dura Taa’aa PMC-Mul'isa Gadaa, Barreeysaan PMC-Bookee Haraa, Mataan Koree Siyaasaa-Badhoo Dchaasaa, Mataan Koree Waraanaa-Bobbaasaa Dhaabaa, mataan qabeeya, geejjibaafii diinaggeey – Moggasaa Baatee akka tahan harka irra jireeysa miseensoota koraatiin filaman.  Kora kanarratti, Jaarraa Fii Jilchaan (Baaroo) biyya alaa deemanaii, Damee Dantaa alaa Jaaranii, garagaarsa akka nuuf barbaadan raggaasifame. Kora kanarratti addi haarayni gara Baaleetiin akka jalqabamu waliif galamee, Bariisoo Waabee, gara Baalee deemee Baaletti goodinaa qabsoo haarayaan akka banu ramadame.  Waraanni muraasa tokko gayuus Bariisoof ramadamuun waliigaltee Kora Saaqataatirraahi.

 Yeroo Korri kuni raaw’ate PMC jalatti waraana 751, Jajjabii nama 12 fii waraana madaawee tajaajilamu nama 30tu jira.  Kora kanaan boodaa, waraanni 751, buttaa jahatti (6) addaan hiramee lafa Hararghee, Daammotarraa  haga Cilaalootti, baadiyyaa dhunfate.  Haala kanaan Ajajni Siyaasaa-Waraanaa (PMC) bakka takkatti qaama tokkicha tahee dirqama koraa kana hoijiirra oolchuuf gara hunda bobbahe. Bobbaan tuni akka gaaritti milkooytee, jajjabiin (humni addaa) jaaramee, Muraasni kophaa kan Shawaa deemuus qophaawee ergame.  Muraasni Baaleetti deemulleen filamee Bariiso jalatti ajajaan ergame. Akkasitti buttaaleen Jaajatti, Cululitti, gooroo Raamisitti, Gubbaa Qorichaatti, Bookettiis  jaaramaa dhufan.   Korri Saaqataa milkaawaa tahullee, baatii afuriin booda, musiibaan du'a Jiilcha nuqabatte.  Du'a Jiilchaa akka dhoysinu yaadni nutti kennamee ture.  Sababni kanaatiis “namni gara Wallaggaa hedduu amantii Baarorraa waani qabuuf, duuti isaa yo dhagayamte qalbiitu capha kan ja’u ture. Bobbaasaa kan hojiif Jaajatti nujalaa hafe malee miseensoonni PMCakkuma jiranitti gorsa nuuf kenname kana fudhannee du’a Baaroo dhoysine. Garuu yaada san fudhannee hojiirra oolchuun,  dhoysuun shakkii guddaa fide.  Ar’a gama duubaa deebinee yo laallu waan tahe kana dhoysuun  dogongora guddaadha.   

 Yeroo Jiilchaa fii Badhoon du’an, awwaalcharratti warri nugargaare jiraattoota biyyaati. Jiraattoota biyyaa keeysaa nama tokkootu karaa Jaajaa fira gaafachuuf deema. Bobbaasaan faan nama kana Jaajatti arganii, haala waraana naannoo Maayaa Qalloo gaggafatan. Namni kuniis Baaroon faan du’uu Bobbaasatti hima. Yeroodhaaf Bobbaasaan homaa hin yaadne.  Ji’a lama booda PMCn walgahii Koree Iddoo yaamuuf naannoo Gobeellerraa gara Gaara Mul’ata (Tortora) deemte. Achitti miseensoota PMC keessaa kan hafe Bobbaasaa yaammattee mariin geggeeffama.  Yeroo kana Bobbaasaan Jiilchaan hoo akkam jira je’ee miseensoota PMC gaafata.  Miseensootni PMCtis Jiilchaan gara biyya alaa deeme ja’aniin.  PMCiin du’a Baaroo dhoysuu isiiti. Bobbaasaan ammoo, dubbii tana shakka.  Walgahii tanarraa gara Jaajaa yeroo deebi’u shakkii tana miseensoota dhaabaa keeysa facaasa. Walshakkii tanaatu boodarratti addaan caphiinsa Adda Bilisummaa Oromoo kan bara 1978-79 fide jechuudha.

 Asirratti du'a Jiilchaa namni itti gaafatamu Jaarraa miti.  Jaarran du’a Jiilchaa (Baaroo) irraa qoodallee hin qabu. Namni Jiilchaa ajjeesee ifiifillee galaafate Dammaysaa (Badhoo Dachhaasaati).  Shakkiin gaafasii osoo deemtuu eega Jiilchaa fii Dammaysaan du’an baatii sagal (9) booda waldiddaan dhalattee, Addi Bilisummaa Oromoo bakka lamatti addaan caphe. Dhuma bara 1978 keeysa fii jalqaba bara 1979  addaan cabiinsi kuni utaalee alatti bahee dhoohe. Gaafa addaan baqaqu murni lamaanuu maqaan Adda Bilisummaa Oromooti

 Haalli kuniis caphiinsa hamilee uumee, waraanni fii miseensoonni faca'anii manatti galuun heddommaattee osoo jiruu, fashaluu keenya hubannaan ana Jaarraa fii Mul'is taanee, gargaarsa barbaada biyyaa baanee Jabouti dhayne.  Boodarratti Jaarraafii Mul'is, akkasumattillee namni maqaan Mohammed Said (Fadisoo) dababalamee, lammada biyya seenan.  Deebi’iinsa lammadaa kanaa waliini yaadni haarayni Adda Islaama Bilisummaa Oromiyaa (IFLO) ol burqe.  Jaarraa fii Mul’is IFLO tolchanii, haarayaan waraana jaaranii, diinaan osoo lolanuu, barri 1991 dhufe. Jidduu bara 1991 dura Jaarraafii Mul’isilleen addaan bahanii turan.

 Bara 1991tti Jaarraan jaarmayaafii waraana IFLO hogganee biyya keeysa, magaalatti mul'ate. Yeroon san yeroo Chartaraati.  Waraanaa fii jaarmayni IFLO haga bara 1996tti biyya keeysatti tarkaanfiilee gara garaa fudhachaa ture.  Haatahuu malee, yeroo tana jaarmayni IFLO biyya keeysaas yo jiraatu, Jaarraan Yaman maadheeyfatee ture.

 Bara 2000 gaafa Tokkummaan Humnoota Bilisummaa Oromiyaa (ULFO) jaaramu, Jaarraan hogganoota jaaramayootaa kanneen achi keeysatti filaman keeysaa tokko.  Yo Jaarraan hin jiraatin ULFOn hin jiraamtu ture.

 Bara 2006 keeysa Jaarraan dargaggoo hamma tokko Yamanitti jaaree biyya ollaatti leenjifachuuf dooniidhaan bahara diimaa qaxxaamuree ture.  Dargaggeeyyiin san leenjifamanillee, dhiibbaa mootummaa waraana san leenjiftuu fudhachuu waani dideef jecha mootummaan san dargaggeeyyi tana daangaa Jaboutii geeysitee dirretti facaafte.  Asirratti maqaa mootummaa dhawuu hin fedhu.

 Dhuma bara 2006 gaargaarsi meeshaa lolaa ni argama jechuu dhagayee, Jaarraan ammaas Soomaliyaa dhaqee ture.  Tarkaanfiin tuniis waraanni Wayyaanee Soomaliyaa seenuudhaani fashalte.

 Bara 2007 irraa kaasee, maqaan jaarmaya IFLO dhiifamee maqaan FIDO (Foront fot Indeendent Democratic Oromiyaa) ja'amu moggaafame.

 Bara 2010, Bitooteeysa 27 tti jaarmayoonni FIDO, Tokkichummaa fii GABUO agoobaraan jiraachuu lakkisanii walitti ida'amanii maqaa duraanuu waliin qabaachaa turan tokkicha, ULFO fudhatanii jiran.  Dhaaba ULFO kanarrattis Jaarraan Seereysa tahee heeraan filamee jira.

 Seenaan Jaal Jaarraa Seenaa Qabsoo bilisummaa Oromooti, seenaa Adda Bilisummaa Oromooti.  Adda Bilisummaa Oromoo isaa namoota lakkooysaan xiqqaa tahaniitu bara 19769tti, magaalaa maqdishoo, garaaja Abdullahi Lungoo keeysatti walgahee bu'ureeyse.  IFLOs isaafii Mul’is gadaatu uumee jaaree diinarratti bobbaase.  ULFO duraan agoobara turte jaaruurratti namni qooda guddaa qabu tokko Jaarraadha.  ULFOn gaafa dhaaba tokkichaa caasaafii hoggana tokko jalatti jaaramuullee namni qooda guddaa qabuufii, namni sooreysa tahee hogganee Jaarraadha.

 Seenaa jaal Jaarraa tuttuquu yo taate malee himanii hin fixan.

 

Jaarraan nama murataadha. Isaa waliin yo jiraatte, rasaasa dhiisii gufuun kani si dhoytu sitti hin fakkaatu.

 Jaarraan Arjaadha.  Yoo waraanni nyaatee dhugu hubate malee ifiif abadan hin nyaatu, hin dhugu.  Jaarraan nama goofata beeku, nama qishnaa beeku. Yo isaa waliin gadi teeyse, koflaan imimmaan sirraa fixa.

 Jaarraan ejjannoo akka utubaa sibiilaa tan walaawwalii hinqabne qaba. Bilisummaa Oromoo irratti xiqqollee shakkii hinqabu.

 

Oromoiyaan mootummaa taatee, ummanni mataa olqabatee jiraachuu akka dandayu mamii takkallee hinqabu; Ni dandeenya yaada ja'u itti amana. Ummata Oromoorra abdii guutuu qaba.  Garuu maal godhanii, duuti hin ooltuu, nama bashaasha, murataa, goota, jeyna murannoo qabu kan mallattoo QBO kana duuti nu saamte.

 Ar’a Jaarraan garuu qaamaani du'e.  Yaadni isaa, dhaamsi inni dhaloota dhufuuf dhiise abaduu nuu waliin jiraata.  Dhalootni haarayni dhaamsa kana fudhatee akka galmaan gahu hin shakku. Dhaloonni haarayni kan galchaa tana liqimsee cal'isuu miti. Dhaamsa kana nutiis, dhaloonni nu boodaatiis bakkaan gayuuf akka jiraatu niinamana.  Oromoon haqa ifii kan abbaa biyyummaa hubatee, wal jaaree, wal jala yaa'ee, akka Jaal Jaarraan je'etti bilisummaa yokiin du'a je'ee qabsoo finiinsuutu irraa eeggama.

 Jaalli kiyya, obboleeysi kiyya, kani dhagaa waliin boraafannee, yeroo garii qaama wal boraafannee, urjii lakkaawaa waliin qabsoo geggeeysine, Jaarraan, Rabbi Rahmata haa godhuufii aakirame. Haadha warraa isaa, aaddee Maryam Jamaal, ilmaan isaa Mohammediifii Muddassir, obbleeyyan isaa tiifii firoota isaa Rabbi haa sabbarsiisu.  Ilmaan Oromoo, kan qarayyoo ijaa, abbaa qabsoo bilisummaa Oromoo dhabees, obsa isiniif haa kennu.

 

Waan na dhaggeeyfattaniif fayyaa daya.

 Maqaa Koree Qindeeysituu Ayyaana Itti Dhaammata Jaal Jaarraa Abbaa Gadaatiin, Abdujelil Abdella

 

Bitooteeysa 9, bara 2013. Minneapolis, Minnesota