Waayee Oromiyaa

ARTICLE CONTENTS:

 3. Ummata Oromiyaa

Ummanni Oromiyaa kuni eenyu?

Yeroo gaaffii “Ummanni Oromiyaa kuni eenyu?” jennee gaafannu, guutummaa gaaffii tanaa barruu gabaabaa knaa keessatti akka nama quubsutti deebifna jenneetii miti. Waaee eenyummaa Oromoorratti qorannoon gahaan godhamee waan hin jirreef, barruun teenya tanaan yo kenninuu deebisaan kuni guutuudha jenneetii miti. Warri asiin dura eenyummaa Oromoorraa barreeysan alagaa hamma xiqqaa bilisummaan barreeysan malee, irra caalaan barreeysitootaa kan mootummoota dhufaa dabraa Koloniyaalistoota Habashaatiin ooleeyfaman (qaxxaramanii) babrreysan waan taheef, ija haqaatiin laalanii waaee Oromootiifii waaee Oromiyaa barreeysan jachuun nama dhiba. Sanuma hunda keeysaa walitti coruudhaani barruun maalummaa Oromoo kuni dhihaate.

Ummatni Oromimiyaa Ummatoota Kaabaa - Baha Afrikaa qubatan, kanneen gosa ilmaan namaa, warra Kushitti lakkaawaman. Gosootni ilmaan namaa kan warra Kush ummata Kaabaa baha Afrikaa hunda keeysa jiraatu yo tahan, waltajjiin lafa isaanii naannoo Nuubiyaa, tan amma Kaabaa biyya Sudaan tahuun mirkanaawaadha. Waltajjiin ammayyaummaa yokii Civilization isaanii achi yo tahees, lagaa bal’aa Abbayyaa, kani namni gariin Mormor ja’uun gubbaa bara kumaatamaaf, guddina gaafasiif ammayyaa tahe horatanii, badhaadhinaan jiraatan. Ummatoonni gosa Kushitti lakkaawaman ummatoota akka Misraa durii fii ummatoota Nuubiyaa faadha. Ummanni Misraa duriifii ummanni nuubiyaa faan ummatoota beekkoomsa duriitiin beekkaman yo tahan, isaantu raajii yokiin ajaa'iba gurguddaa akka pyramid faa addunyaa tanaaf gumaache. Warri Kush guddina mootomaa isaanii mul’isuun bar 5000 dura ture. Eegas ummatoonni Kush bakka heddutti hiramanii, afaan dubbataniin hedduun walirraa babbaqaqee guddifatanii jiran. Afaan warra Kush kan addaan hihhirame keeysaa tokko fii kan irra guddaa Afaan Oromooti.

Ummatoonni Kush addaan hihhiramanillee ummata Oromoo kan ar'a Kaabaa-Baha Afrikaa qubatuun walitti fira. Ummatoonni kush, Oromoo malee, kanneen biraa ummatoota Affar, kan Saahoo, kan Sidaamaa fii kan akka Soomalee faadha. Ummatoota boodarratti maqaan dhawame kanaafii Oromoo afaan, aadaa fii ollummaatu walitti fida. Ummatoota Affar, kan Soomaleetiifii kan Sidaamaa faa wajjin wanni walitti nu firoomsu guddaan ummatoonni kuni, akkuma Oromootti, Sirna koloneeyfataa Habashaa jalatti waliin hadhaa saaminsaafii cunqursaa Koloniaalsm habbaqqachuu isaaniiti.

 

Ummanni Oromiyaa maal fakkaata?

Alagoonni ummata kanadaaw'atanii barreeysan hedduudha. Hundi isaanii fakkii ummata Oromiyaarratti waliif galan. Ummanni Oromiyaa ummata babbareedaa, yo dhaabbatan tolani; ummata qaamaan jajjabaa, kan hojii jaalatu; Ummata mammagaala, arkaa tolu; Ummata bareedoomina keeysa, keeysatti calalaqu; Oromoon ummata funyaan dhedheeratu, kan hidhii haphatu fii kan rifeensagara laaffinaatiifii gara qiciiccummaatiin jiddu-galeeysa qabu.

Oromoon arjaadha; nama jaalata. Oromoon bashaasha; arjummaa keessa harki isaa banaadha. Oromoon keeysummaa ni kabaja; if qolaa miti. Namni alagaa kan biyya Oromoo dhaqee qubatu, akkuma nama mana ifii dhufeetti ooyruu arkatee, dubra isaanii fuudhee, gosa galee jiraachuu dandaya. Namni duraan alagaa ture gaafa Oromoo keeysatti gosa galerraa jalqabee hamma mayxummaa yokii keeysummummaa fixatuu, waan biyti qabdu mara walqixatti hiratee akka ilma biyyaatii olitti mirgi isaa eeggamee jiraata. Oromoon if dura keeysummaa kana nyaachisan. Yo gumaan gandatti gae, ummanni biyyaa ifiif keeysummaa kana dura gumaa san baasanii, keeysummichi kuni immoo kan boodarratti marroon waa baasuu isa geeysu taasifama. Yo gosti kani gumaa fudhattu tahe ammooo keeysummichi dura fudhatee, ummannni isa dura biyya jiru boodarratti fudhatu. Gaafa keeysummummaan nama sanii dhumte booda garuu namni nama gosa gale kana algoomse heeraan adabama.